 |
| Jukka K. Lady in white. |
Juu, myönnän kiljuneeni. Myönnän myös tanssineeni. Kyllähän sitä nyt tanssii, kun soitetaan biisejä joista 1970-luvulla syntynytkin löytää jotain tuttua. Siis ihan sellaisia, joissa on melodia ja sanat ja kaikkee. Tanssikaverini oli sen verran raskaana, että paikalla olevat hoitsut kuulema olivat jo huolissaan. Synnytystä ei kuitenkaan vielä tuolloin saatu käynnistettyä, muutama päivä lisää siihen vaadittiin.
Mutta missäpä sitä siis on tanssattu? No. Arctic Pride -pääjuhlassa tietty. Siellä, missä ei tarvitse pelätä olevansa yli- eikä alipukeutunut. Eikä miettiä, että voinko nyt olla tälleen tai näyttää tältä tai jutella tolle. Onko liikaa tai liian vähän. Kun on just sopivasti ja sopiva.
Ihanat Midnigt Sun Burlesquen tyypit näin nyt ekan kerran. Sissus mitä esityksiä! Tykkäsin. Ja aika lailla rajoittunut käsitykseni burleskista sai kyllä melkoisen tällin.
Illan huipensi Jukka K:n show. Ihan parasta siinä oli - Antti Tuiskun ja Katri-Helenan lisäksi - se, että roolien vaihto tapahtui lennossa ja lentävässä tempossa, yleisön edessä.
Sitten vain oottelemaan ensi vuoden bileitä. Odotellessa voi katsoa Kirsin ihania kuvia juhlijoista, tai tsekata vaikkapa Suvi Westin dokumentin Minä ja pikkusiskoni, jossa Suvi ja Kaisa matkaavat Saamenmaassa, Kanadassa ja Helsingissä etsien omaa tapaansa elää ja tulla hyväksytyksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti