tiistai 3. heinäkuuta 2018

Kunnan Pojat; Hyvä olo kuuluu kaikille!

Aurinko paistaa auton kiitäessä kuumalla asfaltilla ylämäkeen, musiikki loppuu ja kasetin puolta vaihdetaan. Love Me Do alkaa soimaan The Beatlesin Please Please Me albumilta, jota olimme kuunnelleet jo monta kertaa ympäri, matkalla kohti etelää. Otan isän RayBanit, ihan liian isot 11-vuotiaalle ja fiilistelen Beatlesiä. Kunnioitukseni yhtyeen musiikkia kohtaan alkoi aika varhain ja on kantanut näihin päiviin asti. Hitaasti palavaa fanituksen tulta ruokkivat Kunnan Poikien keikat, joissa kävin. Uskomattoman mahtavaa soitantaa, mitä muistoja tuli mieleen! Odotan Love Me Do:ta, ehkä se syksyllä soitetaan?

Please Please Me, automatkojen viihdyttäjä! Kuva: Saija Kestilä

Arvostan Kunnan Poikia monesta syystä. Yhtye on joka keikalla pumpannut minuun sellaista iloa ja onnistumisen tunnetta, joka kestää monta päivää. Ammattimuusikoiden taito on välittää tunnetta ja rakentaa esiintyminen haluttuun suuntaan. Täysi kymppi minulta, jos pisteitä annettaisiin! Musiikin parantava voima on rahassa mittaamatonta! 

Vanhat 30-40-luvun tanssikappaleet ja rock´n´rollin helmet saavat jokaisen puntin heilumaan, sillä klassikot ottavat mukaansa. Koska viimeksi kuulit Tahitin tai Kangastusta soitettavan livenä? Monesti kuulen keikalla, kun muistoja alkaa virrata naapuripöydän kuulijoissa. Niitä on ihana kuunnella. Tunne on uskomaton, kun salillinen ihmistä yhtä aikaa tunnelmoi samaa musiikkia ja laulaa mukana. 




Mikä tämä Kunnan Pojat sitten on? 

Otin selvää, että yhtyeen virallisilla Facebook-sivuilla lukee kyseessä olevan Rovaniemen kaupungin viralliset rytmimuusikot, jotta ei sekoittuisi muiden kaupungin virallisten muusikoiden kanssa. Kaikki lähti loistavasta ideasta viedä kulttuuria paikkoihin, joihin se harvemmin löytää tai josta sitä on hankala lähteä kokemaan; parhaitenhan tähän tehtävään soveltuu siis kiertävä osaava muusikko. Keväällä 2017 kaupungin palkkaama muusikko osoittautui positiiviseksi asiaksi, ja loppukesästä mukaan palkattiin toinen muusikko, ja ilmiö Kunnan Pojat alkoi löytämään sijansa. 

Virkaansa toimittaessaan Kunnan Pojat esiintyy vain maksuttomasti yleisöille, jotka eivät muuten pääse keikoille. Esiintymisiä on mm. senioreille ja kehitysvammaisille palvelutaloissa, lapsille päiväkodeissa, kirjastoissa, Rovaniemen vanhan kauppatorin asukastuvalla, rekrytointitilaisuuksissa, erilaisissa juhlissa, ja kyläbaarikeikoilla. Kaupungin sisäisissä erityistapahtumissa esiintymiset pitävät yllä työhyvinvointia. Jos näitä soittajia näkee jossain maksullisessa tapahtumassa, ei se kuulu Kunnan Poikien työnkuvaan, joten asiat pidetään erillään. 

Olen seurannut vierestä kun työtön muusikko saa kipinää lähteä oman alan töihin ja huomaa osaavansa ja onnistuvansa yhdessä muiden kanssa, jotka ovat samassa tilanteessa. Kunnan Pojat ovat kaupungille edullinen formaatti, sillä muusikot ovat palkkatuella. Siltä pohjalta rakentuu yhtye, jonka vaikutukset ovat jättäneet kauas kuuluvan jäljen.



  
Talking Rock`n`roll ja The Beatles

MIDNIGHT SUN PLUKIHÄIRIÖ JAZZ & BLUES -tapahtuma Korundissa tarjoili mukaansa tempaavaa musiikin historiaa kuulijalle, rock´n´rollin suosituimpia kappaleita mahtavilla juonnoilla. Kunnan Poikia emme nähneet lavalla, vaan aikoinaan läänintaiteilijana toimineen Hannu Raudaskosken ja musiikkikirjaston Marko Niemelän kehittämän "Talking"-vinkkausluentosarjan Rock'n'Roll ja Beatles -esitykset. Tapahtuma lisää kauniiseen kesäkaupunkiimme sopivasti tarjontaa ja Korundi on siihen loistava paikka. Menkää keikoille, se luo hyvinvointia!

Talking Rock´n´Roll Korundissa, kuva: VeePee Salmi

 Tuetaan toisiamme ja nautitaan kesästä. Hyvä olo kuuluu kaikille!

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Ratkiriemukas puolitoistatuntinen koomikoiden kesäteatterissa - kilpajuoksu konkurssikelloa vastaan palkitsee katsojan






Lentävän Poron Teatteri on maailman pohjoisin improvisaatioteatteri Suomen Lapissa, Rovaniemellä. 

Se tarjoilee keskellä kaupunkia ravintola Kauppayhtiön pittoreskissa  terassiteatterimiljöössä kuluvana kesänä sketsikimaran Maailman hauskimmat 96 minuuttia. 

Tämähän oli nähtävä!



Taloudellisten haasteiden kanssa taisteleva Lentävän Poron Teatteri ei ole antanut tunnelman latistua valuutan vähyydestä vaan on kääntänyt teeman voitokseen kesäteatterin lavalle. Ensi-iltaan oli kerääntynyt kiitettävästi väkeä, ja terassin baari palveli mallikkaasti katsojia eikä pieni kesäsadekaan menoa  haitannut. Päivänvarjot antoivat suojaa, ja ravintolan fleecepeitot lämmittivät katsojia.


NÄYTELMIEN PAKASTEPULLASTA IMPRON IMUUN


Koska ”konkurssi kurkkii puntista”, alkaa esitys päättäväisesti klassikon Tukkijoella esittämisellä. Homman keskeyttää kuitenkin jumalallisen hahmon ottanut naapurin Pakari Paakari, joka antaa teatterille 96 minuuttia aikaa näyttää todelliset kyvyt komediateatterin tekemiseen. 

Alkujärkytyksen jälkeen alkaa iloinen menneiden vuosien muistelu ja läpileikkaus menneiden kesien teemoista: Biblia, Kekkonen, Veitikka, Antti Tuisku ja tietenkin vuoden 2015 Tonttuteatteri, jonka ansiosta teatterin toimari Jussi lopullisesti kaljuuntui.

Kahdeksan vuoden työ kuudessa minuutissa ei kuitenkaan syö minuutteja riittävästi, joten alkaa armoton sketsien kehittely. Yleisö lämpenee sisällissotasekoilun, taiteellisten byrokraattien ja hevien lätyntekijöiden toilailua naureskellessa.




METAFORISTA JOUTSENTANSSIA KERRAKSEEN


Välillä palataan todellisuuteen herkistelemään tilannetta ”mä en haluaisi että tää loppuu”, jolloin katsoja melkein jo halusi kolehtihaavin ilmestyvän jostain eteensä.  Sitten lähteekin draaman laukka kohti huipentumaa, jonka nähtyään avautuu käsiohjelman keskiaukeaman naamarikin uudella tavalla.

Yleisöä osallistettiin sopivasti, jotta paikat pysyivät lämpimänä ja lavalle saatiin lisää improvisaation makua.

Enempää on turha paljastaa, sillä tämä on itse koettava. Esityksen jälkeen kotimatkalla jaksoivat hykerryttää vielä hevit koti-isät, hektinen aerobic-sessio, lavasteratkaisu kun kuu loistaa, vokaaliuutiset ja armoton räkä-poskella Rokka-räp ja fanitus Tuntemattomasta.  






                                                                 Ansaitut aplodit




Miten kävi Pakari Paakarin kun 96 armon minuuttia kävi loppuun? Mene, tiedä ja katso.
Pois hymyssä suin astellessa jaksoi naurattaa vielä loppusanat: 

”Jos pidit meistä, kerro kavereillesi ja jos et, suosittele vihamiehillesi”.

Ehdottomasti!

PS: mene hieman nälkäisenä ja herkuttele Lentävän Poron Burgeraterialla, sillä siitäkin kilahtaa teatterin kassaan yksi euro!







 bloggasi Anne