lauantai 2. kesäkuuta 2018

Runoniskentää lavalla

Kilpailijat odottavat ensimmäisen kierroksen pisteitä
"Sinun runojen tunnelmat ovat kuin Hotakaisen kirjoista tai Kaurismäen elokuvista", totesi toimittaja ja lavarunokisan raatilainen Jarmo Siivikko Irmeli Kotivuorelle kisan jälkeen.

Minä en kovin helpolla ikkase, mutta Irmelin tiivistunnelmaiset runot koskettivat, etenkin se vikan setin eka. Niin kuin koskettivat omalla tavallaan jokaisen Musta Kissa Kuppilan lavalle uskaltaneen rohkelikon tekstit ja esitykset.

Ennen vikaa runosettiä oltiin kuitenkin liikahdeltu tunnelmasta toiseen, ja saatu ihka oikeaa draamaakin mukaan.

Jännitystä ilmassa

Runoniskentä, runopuulaaki, lavaruno, Poetry Slam - rakkaan lapset monet nimet, mutta tärkeintä on runo, runoilija ja läsnäolo. Kisassa esitetään omia runoja, ja yhden esityksen maksimiaika on kolme minuuttia. Poetry Slamin SM-kisojen Lapin aluekarsintaan osallistui toukokuun 30. päivän aurinkoisena iltana neljätoista runoilijaa. Viisi tuomaria valittiin yleisön joukosta.

Toiselle kierrokselle pääsi seitsemän eli puolet porukasta - yllättäen naisia kaikki. Kiittelin onneani, etten ollut raadissa vaan lavalla; runo kun on laji, johon vertailu ja kilpailu sopii varsin huonosti. En tosiaankaan olisi osannut asettaa esiintyjiä paremmuusjärjestykseen! Raadille annettiinkin ohjeeksi antaa pisteitä fiilispohjalta: kenen esitys koskettaa, kolahtaa, jää mieleen. Arvioinnissa huomioitiin sekä esitys että teksti.

Kolmannelle kierrokselle suoriutuivat Tiina Qvist ja Inka Iki-Ihana, molemmat kokeneita ja vahvoja esiintyjiä ja omantyylisiä kirjoittajia, sekä - yllätys yllätys - minä. Kivaltahan se tuntui!

Finaalissa kisa menikin sitten todella tiukaksi, kun Inka (eli Irene Piippola) ja Tiina saivat tuomareilta täsmälleen samat pisteet. Molempien esityksiä kuunnellessa oli melkein pakko pidättää henkeä, niin huikean hyviä ne olivat.

Neljännen kierroksen rankkarikisassa Tiina sai 0,2 pistettä enemmän kuin Inka, ja lähtee näin ollen edustamaan Lappia Poetry Slamin SM-loppukilpailuun Helsinkiin syyskuussa.

Lähdetäänhän kannustamaan Tiinaa loppukilpailuun, jos vain aikataulut sallivat! Finaalissa kohtaavat kaikkien karsintojen voittajat.

Vielä siitä kilpailusta: vaikka runoilla kisaaminen vähän hassulta tuntuukin, toi se ainakin minulle lisäintensiteettiä valmistautumiseen. Parasta kuitenkin oli yleisö, joka oli lähellä, kuunteli ja eli mukana.

Omat tekstitkin alkoivat elää ihan uudella tavalla. Edellisenä yönä neljältä olin vankasti sitä mieltä, että runoni Aikuisista (jotka osaavat olla aikuisia aamusta iltaan eivätkä syö räkää) ei ole runo ollenkaan. Kaikesta päätellen se(kin) kuitenkin resonoi kuulijoissa.

Runolavoilla tapahtuu

Elokuussa palataan lavarunon pariin Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden aikaan, kun Lapin Kirjallisuusseuran järjestämä Runoköngäs tuo lavalle paitsi Slamin aluekisan voittajakolmikon, myös monia muita loistavia runoilijoita. Tilaisuudessa on myös open mic -osuus.
Voittaja saa halauksen pisteidenlaskijalta.

Kuuleman mukaan myös Mustassa Kissassa ja Granden Cult-klubilla kuullaan syksyn mittaan lavarunoa. Muun Suomen tapahtumista voi lukea Lavarunotapahtumat Suomessa -facebook-ryhmästä.

Poetry Slamin Lapin aluekarsinnan järjestivät Lapin Kirjallisuusseura, Rovaniemen kaupunginkirjasto ja Rovaniemen teatteri sekä Musta Kissa Kuppila. Kiitos kaikille - runoilijoille, raatilaisille, järjestäjille, juontaja Anne Niskalalle, pisteidenlaskija Erkki Kailalle, sekä tietysti yleisölle!
Kuvista kiitos Timo Räisäselle.

Olihan meillä mielettömän hieno ilta!

- Pälvi -

tiistai 22. toukokuuta 2018

Musabaari nauraa ja soi vielä kerran tälle keväälle

Kuva Jouni Porsanger

























Musabaari tarjoilee kirjavan kimaran ralleja ja sketsejä vielä kertaalleen toukokuussa 26.5. klo 20.30. Vappuaaton illan iloksi päätin suunnistaa katsastamaan tämän musiikkipitoisen iloittelun.


Vaikka saavuin hyvissä ajoin paikalle, olivat pöydät jo täyttyneet niin, että kahdelle hengelle piti metsästää tuoleja eri pöydistä. Lopulta löysimme tuolille paikat läheltä lavaa, tosin melko sivulta.
Vinkki: kannattaa mennä kevään viimeiseen musabaariin puolta tuntia aikaisemmin kun baari aukeaa niin mieleiset paikat isommallekin seurueelle löytyy varmemmin.

Näytös alkoi hieman myöhässä, mikä annettakoon anteeksi kun kyseessä on keikan ja teatterinäytöksen välimuoto. Kapellimestari Minna Siitonen otti lavan haltuun heti ja johti koko illan kestävää iloittelua varmoin ottein.

Ilta sisälsi yllätysvieraita kuten Jaakko Laitinen, jolla oli keikka Väärä Raha-bändinsä kanssa myöhemmin Valdemarissa. Laitisella oli mukanaan haitaristi Marko Roininen sekä jällivaaralaisviulisti Daniel, joka taituroi viulullaan ehtaan Rybak-tyyliin. Kuljen kautta Kittilän -biisi saatiin kuulla Kittilän 150-vuotisjuhlien kunniaksi, ja tietenkin ihan jo siksi että ”Kittilä on ollut kaikkien huulilla viime aikoina”, kuten Jaakko Laitinen nauratti yleisöä. Ehtaan vapputunnelmaan päästiin juomalaulun Sivutien kautta myötä.

Hei taksikuski aja kautta sivutien 
sieltä ilolientä mukaani mä vien

Illan mittaan musiikin lomassa tarjoiltiin sketsejä: meteorologi ennusti virallisten vapun sään, kuultiin asiaa aktiivimallista, seurattiin Rintamäkeläisten elämää ja nautittiin Euroviisu -esitys Cat Cat:ien malliin tanssipoikien maustamana.
Lavalle astellut Seitakuoro sai yleisön lämpenemään lopullisesti ja aplodeeraamaan villisti. Rauhan teemallla mentiin alku, kunnes Ultra Bra:n Minä suojelen sinua kaikelta räjäytti pankin. We shall overcome päätti kuoron mahtavan osuuden.

Atte Herdin räp- esitys veti lopullisesti yleisön tanssilattialle ja klubimeininki sai niskaotteen.

Nyt on Suomi-neito selällänsä 
ja levällänsä koivet

Luulin esityksen kestävän parisen tuntia, mutta kun 2,5 tuntia oli kulunut, näytti meno olevan aivan kesken. Minua odotti kyyti, joten lähdettävä oli. Poistuessani jäi soimaan Mustang Sally, joka veti tanssilattian ääriään myöten täyteen. Ellet ole käynyt vielä Musabaarissa, mene ihmeessä.

Mutta mene ajoissa, varaa klubimenolle koko ilta, pue jalkaan hyvät tanssipopot ja varaudu yllätyksiin!