Kuka olikaan se tähteä kantava heppu, se jonka rooliin
laitetaan se joka ei osaa laulaa tai joka ei uskalla sanoa mitään? Munkki? Ja
kuka on Marian-neito? Miten niin ei kuulu tähän showhun?
Sällillä on aikamoinen homma saada tiernapoikien castingiin
saapuneet tyypit ja itse esitys keikkakuntoon. Sinkkunaisten
pikkujouluissa pian pärähtää – tai sitten kosahtaa. Yksi tykkää nukkua roskiksessa
ja kärsii jos jonkinlaisista fobioista, toinen huuhailija on lähdössä
Mötiköiden keikalle, mutta tuntuu muuten olevan aika pihalla kaikesta. Ja
sitten se ujoilija, jota kukaan ei edes huomaa vaikka päälle istuisi.
 |
| Hoo jos minä olen musta. Kuva Lentävän Poron Teatteri |
Sälli itse ei onnistu edes itsemurhassa.
Suloisia kavereita nämä Lentävän poron teatterin vähän
erilaiset tähtipojat. Heikki Mäkäräinen, Olli Halttu, Mona Huczkowski ja Jarno
Jokiharju ovat rooleissaan sopivalla tavalla omanlaisiaan. Ehkä liikuttavin on
Haltun esittämä moniongelmainen Antti, herkkä sielu. Ja on Huczkowskin Ruukin
aika ihana.
Pikkujouluesitykset eivät yleensä minua juurikaan sytytä.
Karuudessaan ja rosoisuudessaan Mikko Lipposen alkuperäistekstiin pohjaava ja
Jonne Suopajärven ohjaama Tähtipojat onnistuu koskettamaan kyynikkoakin. Eikä vähiten
Antti Lindholmin musiikin ansiosta.
Kyllä se kannattaa katsoa – jos lippuja vielä saa!
Rovaniemen teatterissa pyörii pikkujouluaikaan Samu Stenbergin
ideoima Menuteatteri, jolta odotan maukkaita hetkiä.
Se on kuulkaa joulukuu. Sille!
- Pälvi -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti