Glitteriä ja paljettia kerrakseen |
Kuhan Kati kierrätti bloggareita henkilökunnan tiloissa, puvustamossa ja lavastamossa. Saimme ajella upouudella hissillä, pelätä (ainakin minä) katolla, ihmetellä Kumisevan hangen pukuja ja lavasteita ja vilkutella jollekin miehelle joka vilkutti takaisin. Se esiteltiin Väänäseksi. Mukava tyyppi.
Viimeksi hengasin teatterin lavalla ja henkilökunnan puolella kymmenen vuotta sitten, kun Con Pollon kanssa avustimme Pöyliövaara pop -musikaalissa "Pääsiäispupun Papanakylän Tipukuorona". Pieni haikeus käväisi mielessä nollasta lavalle kurkkiessa, mutta katolle kiipeämisestä aiheutunut pyllykutina häivytti kaihon pian. Ei tulis minusta valohenkilöä, juu ei.
Pälvin vessaselfie. |
Tieva-salissa tuntui kuin olis kotiinsa tullut. Vaikka väistötiloissa oli oma viehätyksensä, jyräsi Esikoisen omais-enska isolla näyttämöllä aikas mehukkaasti. Näytelmästä lisää Uuden Rovaniemen kritiikissä, joten tässä todettakoon vain, että oli kivaa!
Malla ja Saija lähdössä hissiajelulle. |
Enskabileisiin päästiin kellarikerroksen uuteen ravintolaan. Seiskarihenkiseen pukeutumiseen olivat bändin lisäksi panostaneet etenkin näyttelijät Samu ja Johanna - sitä glitterihametta ei ihan heti unohda! Pirskeissä kuultiin myös muun muassa Jari Tervon laulamaa karaokea ja nähtiin monenlaista tanssimuuvia. Illan eniten puhututtava keskustelunaihe tuntui olevan Irene-Helmin mekon pituus. Veikkailtiin myös, että teatterista innostuvat vähitellen teinipojatkin.
Teatteriravintolaan on kuulemma tulossa vaikka mitä ja paljon. En malta oottaa.
- Pälvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti