keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Raporttia Kaustiselta!

Jamiworkshop
Jo perinteeksi muodostunut Kaustisen festaribloggaus alkakoon tällä kertaa jamifiilistelyllä: kahvila Mondon huppukattoisella terassilla soitti aamupäivien workshopeissa reilusti päälle sata pelimannia. Jamivihkosta löytyivät tänä vuonna mm. Vanha jatsi ja Schottis från Värmland, ja vetäjinä toimivat mm. Baltic Crossing ja Orivesi All Stars. Vuoden yhtye Orivesi All Starsia ja Antti Järvelän rallattelumenetelmää olen hehkuttanut jo kolumnissa, joten ei siitä täällä sen enempää. Mutta oli se vain pirunmoisen hauskaa!! 


Viime vuonna lupasin itselleni, että soitan jotain uutta soitinta tämän vuoden Kaustisella. Ukulelen sain pari viikkoa ennen festareita joten se ei vielä ollut mukana, mutta ehkäpä sitten ensi vuonna… Tinapillistäkin hiukan haaveilen!

Omia keikkoja oli kuusi kappaletta kahdella yhtyeellä, ihan sopiva määrä. Aikaa jäi hengailuun, treenaamiseen ja muiden bändien kuunteluunkin – ei tarvinnut juosta tukka putkella keikalta toiselle kuten eräskin hanuristi, jolla keikkakalenteri paukkui punaista. 27 keikkaa viikossa on muuten aika paljon... 

Omajuttu Setorissa. Kuva Kirsi Lindfors.
Omajuttu-yhtye soitti Soittosalissa, Setorissa ja Viinituvassa, joka oli muuttanut juhlapihalta alueen laidalle. PAT – Pälvin ja Aunen tarinat keikkaili Viinituvassa, Krenikka-kahvilassa ja Kansantaiteen keskuksen aulassa, mikä osoittautuikin varsin mukavaksi ja akustiikaltaan toimivaksi paikaksi.

Tämän vuoden ehdoton suosikkibändini oli Vanhanpiian pojat, joka on ollut olemassa jo vuosia. Aina olen jotenkin onnistunut missaamaan yhtyeen keikat; nyt satuin Pelimannitalon kahvioon vahingossa, ja Viinitupaan ihan asiasta tehen. Loistava keikkabändi!! Uutta levyä Norjaa en vielä uskaltautunut ostamaan, ehkä sitten ensi kesänä… (Toistanko itseäni??) 

Festarishopista mukaan tarttui sen sijaan vanhoja suosikkeja, Valma ja VarsiNaisten uusin (heillä oli viehättävä ja intiimi keikka Soittosalissa) sekä irkkumusaa soittavan Petty Pilgrimsin uutukainen, joka soi autossa heti festareilta palatessa. 


Kaustisenkävijöistä puuttui tänä vuonna ainakin kaksi vanhaa tuttua, jamien ja iltanuotioiden grand old mania. Partasen Matin muistokonsertti oli ääriään myöten täynnä, ja Valon Eskon Jussi Asun johdolla toteutetut muistojamit keräsivät niin ikään Viinituvan täyteen porukkaa. Sain laulaa pari jatsia (ja todeta, että vihreät crocsit eivät ihan vastaa ranskalaisia korkoja mutta melkein) ja fiilistellä hienoja biisejä ja tulkintoja. Toivottavasti jamiperinne säilyy!


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Ensi kesänä tinapilli ja ukulele matkaan!

- Pälvi - 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti