BuGi! nimisestä näytelmästä ei musiikkia, improvisaatiota tai omstartteja puutu!
Itse kävin tänään katsomassa speksiä ensimmäistä kertaa koko elämässäni.
-Ja tykkäsin!
BuGi kertoo Paavali nimisestä hilpeästä pojasta, jonka unelma toteutuu, kun hänet hyväksytään sisään korkeakouluun. Kiltojen lajittelulaitteeseen tulee kuitenkin yllättäen BuGi ja siitä se vasta riemu repeää. Miten käy kiltojen? Astuuko kuvioihin pelätty Lopetusministeri?
Juoni itsessään oli yksinkertainen ja helppo seurata, mutta mukavan mausteen ja virikkeen siihen toi OMSTART.
Yleisön joukosta ihan kuka vaan saattoi huuta ihan mitä vaan ja ihan milloin vaan.
Esim. Vaihtaa tyylilajin, vaihtaa esiintyjiä, muuttaa heidät lampaiksi tai pokemoneiksi.
Siis ihan mitä vaan.
Sitten esiintyjät tekevät pyydetyn toiminnon jonka jälkeen esitystä jatketaan normaalisti.
Kyllä sai välillä nauraa kippurassa.
Livebändi oli kuitenkin varmaan mun suosikki. Istuin sen verran sivussa, että näyttämöllä esitettävien laulujen sanat jäivät minulta lähes kuulematta. Ei se silti juurikaan haitannut kun bändi jammasi niin hyvin.
Parastahan tässä on juuri se, että sieltä sitten löytyy kaikille jotain. Ihmekkös tuo sillä yleisöhän saa muokata esitystä omien mieltymystensä ja nauruhermojensa mukaan.
Minä nauroin ''SinäTuubaPaska'' tyyleille ihan katketakseni ja taas oma isäni, joka innostui lähtemään mukaan, hekotti poliitikko herjauksille ja Tarja Halosen imitaatiolle.
Oli ihana käydä seuraamassa nimenomaan tällaista ''stressin poisto'' esitystä. Kyllä sen kaksi tuntia kun hekottaa niin arki unohtuu.
Ja miten upeaa oli seurata koko työryhmän heittäytymistä. Valo- ja äänitekniikkaa myöten.
Esityksen lopuksi joku yleisöstä vielä huusi, ''OMSTART koko esitys!''
-Malla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti