 |
| Kesäteatteriin! Kuva: Pasi Saunavaara |
Sää. Se ikuinen puheenaihe, myös kulttuurin ollessa kyseessä.
Perinteiseen tapaan kesäteatteriin kannattaa varustautua
kunnolla: pitkät kalsarit, kynsikkäät, pipo, sadetakki, kumpparit ja
villahuivi. Repussa lämmintä juotavaa ja varahuppari. Konttinen sijaitsee
puolen kilometrin päässä kotoa, mutta varusteet olivat jälleen kerran kuin pidemmällekin
erävaellukselle, kun suuntasimme Kaunottaren ja Hirviön ennakkoesitykseen.
Kylmäähän siellä oli, ja kosteaa. Sade tosin alkoi vasta
väliajan jälkeen, onneksi. Karkit sulivat kosteaksi möykyksi, ja sadehousutkin
olisivat olleet tarpeen. Säälitti näyttelijät, jotka värjöttelivät ohkaisissa
rooliasuissaan avoimen taivaan alla. Mistä löytyisi sponsori, joka auttaisi –
vihdoin – kattaamaan Konttisen näyttämön ja katsomon? Olisiko tällainen
oikeasti liikaa vaadittu?
Itse näytelmä täytti odotukset. Mitään suurta elämystä en
kokenut, mutta näytelmä kulki tasaisen varmasti ja rytmikkäästi jo ennen
enskaa. Kesäteatterissa on tottunut siihen, että aina jonkun puolesta joutuu
jännittämään osaako se replansa, ja kokemaan myötähäpeää – voi apua, nyt se
taas laulaa. Tätä ei onneksi nyt tapahtunut. Silti alussa tuli mieleen muistuma
viime vuodelta: joko taas saadaan katsoa, miten köyhästä mutta ah niin
kauniista ja kiltistä tytöstä tulee prinssin puoliso? Sama näyttelijä pääosassa
vielä. Hirviö oli onneksi riittävän pelottava, ja lavastusratkaisut
kiinnostavia. Mukana oli hyviä tyyppejä, ja laulut toimivat ihan nappiin!
Ensi-iltaa on saatu viettää aurinkoisessa kelissä, ja
esityksiä riittää vielä pitkään. Kyllä Konttiselle kannattaa mennä. Vaikka
sitten vähän sataisikin. Riittääpähän puhuttavaa väliajalla: ”Tänään ei onneksi
sada yhtään niin paljon kuin eilen!”
- Pälvi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti